Oulun pääpoliisiaseman ja Oulun vankilan uudisrakennuksen ulkotilaan valmistunut taiteilija Sini Majurin teosehdotus voitti viime vuonna valtion taideteostoimikunnan ja Senaatti-kiinteistöjen järjestämän avoimen taidekilpailun. Käräjäsalin seinälle valmistuneen sinisenä hohtavan teoksen taustalla on ajatus virran halki kulkevasta polusta, joka muodostuu lasisista kivistä ja niiden välisistä suhteista. Taiteilijan mukaan teos toimii vertauskuvana yhteiskunnalle: yksin ei aina pääse eteenpäin, vaan tarvitaan toisia ihmisiä, yhteistyötä ja luottamusta.
Läpinäkyvyys on Majurin ensimmäinen julkinen taideteos ja hänelle on ollut erityisen merkityksellistä tuoda julkiseen taiteeseen käsityönä valmistettua lasia, joka on hiljattain lisätty Unescon aineettoman maailmanperinnön luetteloon. Majurin mukaan materiaali paljastaa aina jotakin näkymätöntä. Lasin avulla voi nähdä esimerkiksi avaruuteen tai solujen sisälle. Uudessa teoksessa lasikivien sivuilla on kirkasta lasia ja etuosassa opaalia lasia. Sommittelu mahdollistaa valon leikin materiaalissa, mutta avaa myös taiteilijan ajatusprosessia teoksen taustalla.
“Läpinäkyvyys käsittelee läpinäkyvyyttä yhteiskunnallisena kysymyksenä: mitä näemme, mitä jää piiloon ja millä tavalla kohtaamme toisemme.”
Suurikokoisten ja herkkien lasiteosten pysyvä ripustaminen ulkotilaan vaati paljon kokeilua, tutkimista ja pitkäjänteistä materiaalin kuuntelua. Puhaltajamestarien Kari Alakosken ja Marja Hepo-ahon lisäksi teoksen valmistumiseen oli vaikuttamassa useita eri alojen ammattilaisia. Monialainen yhteistyö parhaan kiinnitysmenetelmän keksimiseksi synnytti kokonaan uusia taiteellisia ratkaisuja ja teki julkisen teoksen toteutuksesta erityisen mielenkiintoista Majurille.
“Lopulta Läpinäkyvyys on paljon enemmän kuin minun yksin tekemäni teos. Sen taustalla on suuri joukko ihmisiä, joiden osaaminen mahdollisti sen, että jotain näin haurasta voidaan tehdä pysyväksi julkisessa tilassa. Se on myös teoksen ydinajatuksen yksi konkreettinen muoto: yksittäinen ihminen ei olisi pystynyt tätä rakentamaan. Teos syntyi siitä, että joukko erilaisia osaajia rakensi yhdessä polun, jota pitkin päästiin eteenpäin.”
Teoksen työstäminen sai Majurin ajattelemaan sitä, kuinka syvästi ympäristö vaikuttaa ihmiseen.
“Taiteella on julkisessa tilassa valtavan tärkeä tehtävä. Se voi muuttaa sitä, miten ihminen kokee paikan, jossa hän liikkuu joka päivä. Se voi saada katsomaan uudelleen, hidastamaan hetkeksi, tuntemaan tai ajattelemaan. Läpinäkyvyys liittyy tähän myös materiaalinsa kautta. Lasi muuttaa jatkuvasti ympäristöään ja reagoi valoon, säähän ja vuodenaikoihin. Teos ei ole koskaan aivan samanlainen, vaan elää paikan mukana.”
Sini Majuri on nykylasin kapinallinen, jonka teoksia on nähty The New York Timesin kannessa sekä yli 100 kansainvälisessä näyttelyssä Japanista ja Venetsiasta Yhdysvaltoihin. Hänen veistokselliset teoksensa käsittelevät ihmisoikeuksia, ihmisen ja teknologian suhdetta, vallan dynamiikkaa sekä ihmisen kerroksellisuutta. Hänen työskentelyssään lasi liikkuu vapaasti taiteen, muotoilun, muodin ja teknologian rajapinnoilla.
Valtion taideteostoimikunta hankkii teoksia Senaatti-kiinteistöjen ja Suomen Yliopistokiinteistöjen rakennuttamiin kiinteistöihin. VTTK on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ja toimii Kansallisgallerian yhteydessä.
Kuvat: Juuso Haarala
Lisätietoja:
Valtion taideteostoimikunta, Kansallisgalleria
Puheenjohtaja Riitta Ojanperä, riitta.ojanpera@kansallisgalleria.fi, 02 94500238
Amanuenssi Elina Hämäläinen, elina.hamalainen@kansallisgalleria.fi, 050 578 0771