Valtion taideteostoimikunta koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja kuudesta jäsenestä. Tämän joukon tehtävänä on päättää, millaista taidetta valtion kiinteistöihin ja valtion käytössä oleviin rakennuksiin hankitaan. Kolmivuotisen toimintakautensa aikana toimikunta tilaa teoksia suoraan taiteilijoilta ja järjestää kilpailuja. Nykyisen toimikunnan kausi päättyy tämän vuoden loppuun, ja on aika haastatella sen jäseniä kuluneiden vuosien kokemuksista.

Kun valtion taideteostoimikunnan jäseniltä kysyy, millaiseksi he kokevat toimikuntatyöskentelyn, moni kuvailee sitä todella kiinnostavana, kehittävänä ja tärkeänä tehtävänä. Toimikuntatyöskentelyssä erityisen palkitsevana koetaan työskentely eri alojen edustajien kanssa ja toimikunnan jäsenten kesken käydyt keskustelut. Niiden kautta on avautunut uudenlaisia kulmia taiteen katsomiseen, kokemiseen ja ymmärtämiseen.

”Olen oppinut aivan valtavasti toimikunnan muilta jäseniltä katsomaan ja ymmärtämään taidetta eri kannoilta ja erilaisten ammattilaisten ja persoonallisuuksien kautta. Kilpailutukset ovat minulle oppitunteja. Olen päässyt eri vaiheissa tutustumaan teosten valmistumiseen. Olen kuullut eri taiteilijoita keskenään erilaisten teosten toteutuksista ja niihin liittyvistä ongelmista ja myös joutunut pohtimaan niitä ja löytämään ratkaisuja yhdessä muiden jäsenten kanssa. Edellä mainitut seikat ovat olleet myös palkitsevimpia”, kertoo toimikunnassa Kansallisgallerian edustajana toimiva Siukku Nurminen.

Nurminen tietää, mistä puhuu, sillä hän on toimikunnan jäsenenä jo kolmatta kautta. Kiasman vastaavana konservaattorina toimiva Nurminen pyrkii vaikuttamaan taideteosten hankinnoissa oman erityisosaamisalueensa kautta muun muassa teosten materiaalivalintojen, suojauksen ja ylläpidon näkökulmista. ”Valtion taideteostoimikunnan ja Kansallisgallerian yhteistyön myötä voin tarkastella talletustoimintaa molemmista näkökulmista ja pystyn hyödyntämään molempia tahoja. Näin ollen minulla on tosin hieman erilainen rooli kuin muilla jäsenillä”, hän lisää.

Joillekin uusille toimikunnan jäsenille tehtävän työläys on tullut yllätyksenä. ”Työskentely toimikunnassa on ollut mieluisaa, kehittävää ja työlästä. Taiteen hankkiminen on muutakin kuin taiteen ostoa näyttelyistä. Toimikunnan järjestämät kilpailut valmisteluineen ja arviointeineen vievät paljon aikaa ja tietävät lisää kokouksia, mutta ovat ehdottoman tärkeitä. Perusteltuja ostoehdotuksia tehdäkseen jäsenen täytyy tuntea kenttää, käydä näyttelyissä, tutkia keiltä taiteilijoilta on jo teoksia kokoelmissa, keneltä olisi hyvä hankkia ja niin edelleen. Tuntuu hyvältä saada Valtion kokoelmiin jonkun taiteilijan teos, joka olisi saattanut jäädä hankkimatta ilman minua”, Nora Tapper kuvailee. 

Haastateltavat toimikunnan jäsenet kuvailevat vastauksissaan valtion taideteostoimikunnan työskentelyä taidekilpailuiden järjestäjänä, kokoelman kartuttamisen ja erilaisten tilausteoshankkeiden parissa. Erityisesti taidekilpailujen tiimoilta toiminta on ollut varsin vilkasta. Kilpailukutsun lähettämisen ja lukuisiin ehdotuksiin perehtymisen jälkeen seuraavat pitkät keskustelut voittajavalinnoista. Sen jälkeen työ jatkuu kilpailutöiden toteutuksen seuraamisella. Mikä ohjaa valintoja toimikunnan kokouksissa ja vuosiakin kestävissä julkisissa teoshankkeissa? Miten toteutettava työ valikoituu teosehdotusmassasta?

”Työ on tarkoittanut paljon puhetta taiteesta, mikä on tärkeää ja aina opettaa ymmärtämään uusia näkökulmia. Keskustelu on polveilevaa, pitkää, rönsyilevää niin kuin taiteesta puhumisen pitääkin olla! Päätökset ovat muodollisesti yksimielisiä, mutta taustalla on hyvinkin eriäviä mielipiteitä ehdotusten välillä. Monijäsenisen toimikunnan tulee toimia kuitenkin konsensushakuisesti, jolloin päätökset ovat yhteisiä”, Henri Terho sanoo.

”Toimikunnan merkitys taidekilpailujen järjestäjänä on suuri. Jossain määrin se linjaa alan muitakin käytäntöjä esimerkillään”, Terho jatkaa.

”Hyvää ja kehittävää on erilaisten asiantuntijoiden kanssa toimiminen. Eri alojen asiantuntijat avaavat oman alansa toimintaa toisilleen. Pidän erittäin tärkeänä vaihtuvien taiteilijajäsenten osuutta toimikunnassa valtion eri tahojen edustajien kanssa”, Tapper kuvailee.

”Taidekilpailuja on ollut viime aikoina todella paljon. Joissakin kilpailuissa ollaan yksimielisempiä ja toisinaan tarvitaan enemmän aikaa ja keskustelua, jotta valinta voidaan tehdä”, Nurminen täydentää.

Valtion taideteostoimikunta on toiminut vuodesta 1956 lähtien. Taiteen kenttä on muuttunut yli 60 vuoden aikana paljon, ja nykyinenkin toimikunta on pyrkinyt enenevästi huomioimaan valinnoissaan uusia taiteen lajeja. Tapper mainitsee yhtenä esimerkkinä Valtion taideteostoimikunnan ja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen Valtorin järjestämän taidekilpailun, jossa haettiin ensimmäistä kertaa ideoita media- ja tietotekniikkaan perustuvista taideteoksista, joita voidaan esittää valtionhallinnon virtuaalisissa tiloissa, eli tietokoneiden ja muiden päätelaitteiden näytöillä ja käyttöliittymissä:

”Mielestäni toimikunnassa on enenevästi huomioitu uusia taiteen lajeja, esimerkiksi Valtorin kilpailu. Lisäksi toimikunnassa on pohdittu muun muassa performanssin osuutta, videoiden esitysmahdollisuuksia, teosten elinkaarta, kuinka valtion työntekijät voisivat käyttää ostettua korutaidetta erilaisissa tilaisuuksissa.”

”Lisäksi keskustelun aiheena on ollut se, millaista taidetta tulisi hankkia, kun toimistotiloja muutetaan monitoimitiloiksi ja seiniä kaatuu huoneiden väliltä”, Nurminen lisää.

Vuoden vaihteen jälkeen näitä keskusteluita jatkaa uusi taideteostoimikunta. Kun toimikunnan jäseniltä kysytään ohjeita tai terveisiä seuraavan toimikunnan jäsenille, he suosittelevat tutustumaan jo hankittuun kokoelmaan ja kilpailuihin sekä etenkin jo edellisen toimikunnan vireille laittamiin kilpailuihin. Tehtävän työläys ja palkitsevuus nousevat tässäkin yhteydessä esiin, mutta konkreettisimman ohjeen seuraavan toimikunnan jäsenille antaa Tapper: ”Kuunnelkaa, puhukaa ja muistakaa syödä!”

 

Valtion taideteostoimikunnan jäsenille tehdyssä haastattelukyselyssä kartoitettiin sitä, millaisena työskentely toimikunnan jäsenenä koetaan. Kysely toteutettiin syys- ja lokakuun aikana 2019.