Valtion taideteostoimikunnan vuonna 2019 järjestämän avoimen taidekilpailun voittanut Anssi Pulkkisen ja Nestori Syrjälän teos Ylösalasalasylös julkistettiin viime viikolla Kilpisjärven tullitoimipaikalla. Monenlaisten rajojen äärelle sijoittuva maantiekaiteista muodostuva veistos herättää pohtimaan sitä, kuinka julkinen taideteos toisaalta erottuu ympäristöstään ja toisaalta sulautuu siihen. Taiteilijat kertovat nyt lisää siitä, millä tavoin Ylösalasalasylös asettuu paikkaansa.

 

Anssi Pulkkisen ja Nestori Syrjälän Ylösalasalasylös sijoittuu Kilpisjärven (pohjoissaameksi Gilbbesjávri) tullialueelle ja rajanylityspaikalle, jossa on paljon sekä tavara- että henkilöliikennettä. Maantien varressa kohoava teos tulee osaksi Neljän tuulen tienä tunnetun reitin maisemaa myös materiaalinsa puolesta. Lopullisessa koossaan noin 13 metriä korkea ja 28 metriä pitkä teos on veistetty kahdesta aaltoilevasta maantiesuojakaiteesta, jotka on kiinnitetty pylväiden varaan. Materiaalin ja ympäristön suhde olikin taiteilijoille tärkeä lähtökohta.

“Teoksen koko määräytyi siten, että se asettuu luontevasti ympäristöönsä ja näkyy ohi menevästä autosta. Myös kaide teoksen materiaalina liittyy maantietä pitkin matkaamiseen: teoksessa tuttu vaaran paikkoja reunustava kaide on veistelty mutkikkaisiin korkealle kohoaviin muotoihin. Teoksessa on siis maantietä pitkin matkustavalle jotain hyvin tuttua ja tunnistettavaa, mutta samaan aikaan tämä tuttu elementti on muuttunut oudoksi ja yllättäväksi.”

Ulkotilassa sijaitsevana julkisen taiteen teoksena Ylösalasalasylös on monin tavoin saavutettava ja eri etäisyyksiltä lähestyttävä. Ajoneuvoista koetun maiseman lisäksi teos asettuu myös osaksi Käsivarren luontoa, Skandien vuoriston kupeilla sijaitsevia Suomen korkeimpia tuntureita. Suomesta Norjaan kulkeva maantie halkoo maastoa, jonka toisella puolella kohoaa Saana (1029 m) ja toisella puolella maaperältään ja kasvilajistoltaan erityinen Mallan luonnonpuisto.

“Teoksen viereen pääsee autolla ja sitä voi katsoa eri kulmista. Läheltä nähtynä teos näyttää suurelta ja sen muodot vertautuvat ympäröiviin tuntureihin, mutta ympäröiviltä tuntureilta nähtynä teos puolestaan sulautuu osaksi tullitoimipaikan rakenteita. Täten teos häilyy liminaalisessa tilassa luonnonmuotojen ja ihmisen tekemän infrastruktuurin välillä.”

Ylösalasalasylös on Syrjälän ja Pulkkisen ensimmäinen yhteinen työ sitten Kuvataideakatemian opiskeluaikojen, mutta molempien työskentelyssä paikkasidonnaisuus on ollut pitkään keskeinen teema. Kilpisjärven suuren ja saavutettavan veistoksen kohdalla erilaiset kokijat ja tilan käyttäjät on huomioitu myös turvallisuuden näkökulmasta.

“Teosta on muokattu luonnosvaiheesta Ely-keskuksen toiveiden mukaan siten että, päädyt tulevat maahan asti. Tämä paransi teoksen turvallisuutta mahdollisen autokolarin varalta. Samalla se mahdollistaa kiipeämisen, mutta koska teos sijaitsee tarkkaan valvotulla viranomaisalueella tätä ei pidetty ongelmana.”

Teoksen sijainti sekä Saamenmaalla että Suomen ja Norjan valtioiden rajalla on monenlaisten olemassaolon muotojen ja maankäytön neuvotteluiden keskiössä. Toisille Kilpisjärven ympäristö voi näyttäytyä karuna erämaana ja toisille se on täynnä oman elämänpiirin ja elinkeinon merkkejä. Lapin luontoon liittyy myös vahvoja visuaalisia mielikuvia, niin kuvataiteessa kuin alueelle tärkeän matkailun markkinoinnissa. Sijainniltaan ja estetiikaltaan monin tavoin erityinen paikka onkin sekä taiteilijoille kiinnostava lähtökohta työstää teosta että teoksen kokijoille mahdollisuus tutkia sen monia merkityksiä.

“Emme halunneet lähteä liikkeelle stereotyyppisestä Lapin kuvastosta vaan lähdimme tekemään teosta omista lähtökohdistamme. Teos sijaitsee Saamenmaata jo halkovan, Suomen ja Norjan kansallisvaltioiden yhteisen tullitoimipaikan alueella. Teosta varten ei siis ole raivattu tilaa luonnonympäristöstä vaan se sijaitsee jo olemassa olevalla pengerryksellä. Teos asettuu osaksi monenlaista rajankäyntiä eri maiden, kielien, kansojen ja toisaalta luonnon ja ihmisen tekemien rakenteiden välillä.

 

Teos on toteutettu yhteistyössä paikallisten osaajien kanssa ja toivomme, että se luo kiinnostavan elementin osaksi Kilpisjärven elämää ja ympäristöä.” 

Lisätietoja:

Valtion taideteostoimikunta järjesti vuonna 2019 Kilpisjärven tullitoimipaikan taidekilpailun yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen, Tullin ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Anonyymin ja kaikille avoimen taidekilpailun palkintolautakuntana toimi Valtion taideteostoimikunta, puheenjohtajanaan arkkitehti Jari Auer. Palkintolautakunnan asiantuntijoina toimivat muun muassa Kilpisjärven tullitoimipaikan päällikkö Marjut Muotkajärvi sekä kaupunkisaamelaisuuden läänintaiteilija Milja Guttorm.

https://www.valtiontaideteostoimikunta.fi/kilpisjarvi-taidekilpailu/

https://www.valtiontaideteostoimikunta.fi/uutinen/yleinen-taidekilpailu-kilpisjarven-tullitoimipaikalle-on-ratkennut/

Kuvat ja video: Tomi Valo