Opetus- ja kulttuuriministeriö on 12.10.2021 julkistanut tarkemmat tiedot vuoden 2022 taiteen määrärahojen leikkauksista. Leikkauslistan kärkipäässä on Valtion taideteostoimikunta, jonka määrärahaa ollaan vähentämässä 50 %. Tilanteella on vakavat ja välittömät negatiiviset seuraukset niin valtion omiin taidehankintoihin kuin valtion mahdollisuuksiin sisällyttää taide osana rakennushankkeitaan. Kipeimmin leikkaukset osuvat taiteilijoihin, joiden tulot vähenevät entisestään.
Valtion taideteostoimikunnan määräraha on pysähtynyt reiluun yhteen miljoonaan euroon 2010 lähtien. Noin kolmannes budjetista käytetään kokoelman ylläpitoon ja teosten kunnostukseen sekä hallintokuluihin. Nämä kulut säilyvät ennallaan leikkausten jälkeenkin. Määrärahan leikkaus kohdentuu siis nimenomaan uusiin hankintoihin. Välitön vaikutus osuu valtion rakenteilla olevien kiinteistöjen taidehankintoihin ja sitä kautta taiteilijoiden tuloihin. Viime vuonna kokoelmaa kartutettiin 214 uudella teoksella 147 eri taiteilijalta.
Valtion taideteostoimikunnan kokoelmassa on 14 500 taideteosta. Niistä valtaosa on sijoitettuna valtion rakennuksiin: virastoihin, ministeriöihin, yliopistoihin, Suomen suurlähetystöihin, poliisiasemille, vankiloihin, valtion ylläpitämiin kouluihin ja muihin valtion tiloihin. Sadoissa tiloissa sijaitsevat taideteokset vaativat konservointia ja kunnostusta myös hankinnan jälkeen. Kokoelman ylläpito voi vaarantua ilmoitetun määrärahaleikkauksen vuoksi.
Hankinnat osaksi valtion budjettia
Valtion taideteostoimikunnan hankintojen rahoittaminen rahapelituotoilla on ollut ongelmallista alusta alkaen, sillä taidehankinnat ovat kerryttäneet omaisuutta valtion omaan taseeseen. Tämä ei ole rahapelituottojen käyttötarkoituksen mukaista. Nyt on täydellinen tilaisuus avata keskustelu siitä, miten valtion tulisi rahoittaa omia taidehankintojaan, joiden avulla kehitetään työympäristöjä ja julkisia tiloja.
Prosenttiperiaatteen mukaiset taidehankinnat, jolloin osa rakennuskustannuksista kohdistetaan taiteeseen, on hyvä käytäntö julkisella sektorilla. Hallitusohjelmassa on erikseen kirjattu tavoitteeksi taiteen prosenttiperiaatteen edistäminen. 12.10.2021 julkaistulla uutisella valtio heikentää entisestäänkin niukkaa taiteen hankintapolitiikkaansa. Pohjoismaisissa verrokkivaltioissa rakentamiseen kytketyt taidemäärärahat ovat jopa kymmenkertaiset Suomeen verrattuna.Esimerkiksi Ruotsissa Statens Konstrådetin vuotuiset määrärahat ovat noin 7 miljoonaa euroa. Suorastaan kuriositeetti on se, että Valtion taideteostoimikunta ja Statens Konstrådet tekivät tahoillaan ehdotuksen erillisen koronarahoituksen suuntaamisesta taiteen hankintaan, jotta korona-ajasta kärsivä taidekenttä pääsisi takaisin jaloilleen. Ruotsissa aloite palkittiin 2 miljoonan euron lisärahoituksella – Suomessa puolen miljoonan euron leikkauksella.
Valtion tulisi omassa rakentamisessaan olla suunnannäyttäjä sille, mikä merkitys taiteella on osana hyvää työympäristöä ja toimivia julkisia tiloja, joissa ihmisen on hyvä vierailla ja työskennellä.
Henri Terho
puheenjohtaja
Valtion taideteostoimikunta
Valtion taideteostoimikunta hankkii taideteoksia sijoitettavaksi valtion virastoihin ja laitoksiin. Kansallisgalleria huolehtii kokoelman hoidosta. Valtion taideteostoimikunta on Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ja toimii Kansallisgallerian yhteydessä.
Kansallisgallerian muodostavat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Kansallisgallerian vastuulla on valtion taidekokoelma, jonka ylläpitämisestä huolehtii Kansallisgallerian kokoelmahallintaosasto. Kansallisgalleriaan kuuluu lisäksi Valtion taideteostoimikunta kokoelmineen. www.kansallisgalleria.fi