Tuula Lehtisen keraaminen mosaiikki Lähdevettä 1 valittiin Kansallismuseon uudisosan yleisen taidekilpailun voittajaksi. Keväällä 2027 avautuvan uudisosan kahteen eri tilaan sijoittuvat maalaukselliset teokset muistuttavat veden äärellä olemisesta. Tässä haastattelussa taiteilija kertoo teoksen ideasta ja suunnittelun lähtökohdista.
Mistä Lähdevettä-teoskokonaisuuden idea lähti liikkeelle?
Tavoitteeni oli löytää jotain, mikä yhdistää kaikkia ihmisiä ja on samalla osa suomalaista maisemaa ja perinnettä. Halusin löytää teokselleni idean, joka olisi ajaton ja riittävän helposti avautuva monille ikäpolville ja monien eri kansallisuuksien edustajille, niin Suomessa asuville kuin muualta tuleville. Ajatus lähteestä ja vedestä tuntui juuri sopivalta kuvaamaan yhteyttä monien kulttuurien perinteeseen ja myös meidän suomalaiseen kokemusmaailmaamme ja luontoomme.
Olet tehnyt paljon teoksia arkkitehtuurin kontekstissa. Mikä tilojen kanssa työskentelyssä kiehtoo?
Taide on kautta historian ollut oleellinen osa arkkitehtuuria ja koen olevani siinä jatkamassa pitkää traditiota. Taiteella on ollut siinä yhteydessä paljon tehtäviä ja sekin kiehtoo minua. On mielenkiintoista ajatella teoksen sisältöä rakennuksen käyttötarkoituksen ja sen arkkitehtuurin näkökulmasta.
Olet käyttänyt usein keraamista laattaa teostesi materiaalina. Missä suhteessa Lähdevettä-teos on muuhun työskentelyysi ja tuotantoosi?
Teos on aika looginen linkki mosaiikkieni kuvamaailman ja kielen kehitykseen. Jo heti ensimmäisissä mosaiikeissani halusin tehdä niitä maalauksellisesti pyrkien välttämään geometrisesti jaettua kuva-alueita, mikä on aika tyypillistä tälle menetelmälle. Myös esittävän ja abstraktin välillä liikkuminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Nyt tässä tunnen olevani aika lähellä sellaista maalauksellisuutta, jonka voi nähdä vain abstraktiona. Kuva-aihe hahmottuu, mutta ei hallitse teosta.
Millainen prosessi kilpailuun osallistuminen on ollut ja miten tila vaikutti ehdotuksen kehittymiseen?
Tehtävä ei ollut helppo, sillä taiteelle ei ollut esitetty mitään etukäteen selkeästi määriteltyä paikkaa. Ehkä siinä kuitenkin oli juuri se haaste, joka oli kiinnostava ottaa vastaan. Kohteen arkkitehtuuri on vaikuttavaa ja erityisen onnistunutta siinä, miten se liittyy vanhaan ja arvokkaaseen museorakennukseen. Aika paljon pohdin sitä, miten taide voi olla mukana siten, että se heijastaa arkkitehtuuria olematta sen kanssa ristiriidassa.
Hieno arkkitehtuuri oli tärkeä lähtökohta ja tavoitteeni oli saada aikaan vuoropuhelu sen ja taiteen välille. Erityisen tärkeää oli kultaisen kuution heijastuminen mosaiikin väriskaaloihin ja materiaalivalintoihin.
Miten toivot teoksiesi tulevan koetuksi? Entä millaisen elämänkaaren näet tai toivot teoksellisesi?
Leikin mosaiikeissani usein sillä, miten silmämme hahmottavat näkemäämme. Yksityiskohtaisemmilla alueilla hahmottuvat veden heijastukset helpommin ja ohjaavat tulkitsemaan myös abstraktimpien alueiden muotoja. Toivon, että myös katsojat kokevat tämän mielenkiintoisena. Luonnollisesti toivon myös teoksen olevan elämys katsojille ja että onnistun tuomaan arkkitehtuuriin elementin, joka korostaa sen keskeisiä ominaispiirteitä.
Materiaalisesti mosaiikki on erittäin hyvin aikaa kestävä tapa tehdä taidetta. Toivon, että se myös taiteellisesti ja sisällöllisesti yltää yhtä pitkään elinikään.
Millainen julkisen taiteen kokija itse olet ja mitä tämän kilpailun voitto merkitsee sinulle?
Taide julkisessa tilassa on minulle tärkeä tapa lähestyä muita ihmisiä ja näen sen merkityksen yhteiskunnassa ensiarvoisena. Taiteilijana minulle julkisen taiteen tekeminen on kanava voida toteuttaa teoksia, joita en näyttelyihin voi tehdä. Se, että teos jää katsottavaksi ja on osa ympäristöä, antaa sille aivan erityisen merkityksen. Nautin suuresti nähdessäni onnistunutta julkista taidetta ja koen, että se nostaa tilan merkityksen sen käyttäjien kannalta. Taiteen läsnäolo ympäristössä ja sen oleminen kaikkien tavoitettavissa on osa tasa-arvoista ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa.
Tämän kilpailun voittamisella on minulle taiteilijana valtavan suuri merkitys. Arvokas museo ja sen upea uudisosa tulevat nostamaan sen kiinnostavuutta ja näkyvyyttä entisestään ja saa tämän mahdollisuuden taiteelleni tuntumaan erityisen arvokkaalta. Suhtaudun alkavaan työtehtävään kiitollisena ja tunnen suurta vastuuta siitä, että teos tulee vastaamaan kaikkia siihen kohdistuvia odotuksia.
Tuula Lehtinen on Kuvataideakatemiassa opiskellut ja Tampereella asuva kuvataiteilija. Hän on toiminut Bergenin Taidekorkeakoulun grafiikan osaston professorina 2007–2010. Lehtisen teoksissa yhdistyvät perinteiset ja nykyaikaiset tekniikat monissa kerroksissa, mistä syntyy niiden ainutlaatuinen ilmaisu. Lehtinen on tehnyt viime vuosina useita vaikuttavia mosaiikkiteoksia Suomessa ja Ruotsissa ja taiteen tuominen arkkitehtuuriin on noussut yhä tärkeämmäksi aiheeksi hänen työssään.
Valtion taideteostoimikunta hankkii teoksia Senaatti-kiinteistöjen, valtioneuvoston kanslian ja Suomen Yliopistokiinteistöjen rakennuttamiin kiinteistöihin. VTTK on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ja toimii Kansallisgallerian yhteydessä.
Kuvat: Tuula Lehtinen
Lisätietoja:
Valtion taideteostoimikunta, Kansallisgalleria
puheenjohtaja Riitta Ojanperä, riitta.ojanpera@kansallisgalleria.fi, 02 94500238
vastaava tuottaja Eija Aarnio, eija.aarnio@kansallisgalleria.fi, 0400 271477
Suomen kansallismuseo
markkinointi- ja viestintäjohtaja Päivi Kukkamäki, paivi.kukkamaki@kansallismuseo.fi, 02 95336181